Meillä oli suuria retkisuunnitelmia tälle päivälle:
kävely rantaa pitkin pohjoista kohden toiselle pienelle rannalle.
Kävelyreitti kulkee vuorenrinnettä mukaillen, välillä tunnelliin sukeltaen hienoissa maisemissa.
Olimme kuitenkin saamassa meidät kuin nallit kalliolle jättäneen Romeon tilalle,
uudemman ja ehomman punaisen Romeon.
Meillä kaikilla on epäilyksemme italialaisesta insinöörityöstä ja jatkossa tuskin haluamme upgradea saksalaisesta laatutyöstä italialaiseeen...
Nyt olimme kuitenkin iloisia, että uusi auto oli tulossa.
Auto saapuisi kuitenkin keskellä päivää,
joten päätimme jättää tuon rantareissun väliin ja pysytellä lähimaisemissa.
Meillä olisi ollut vaihtoehtona myös mennä taksilla
Montenegron pääkaupunkiin Podgoricaan hakemaan autoa,
mutta se ei ollut mieluinen vaihtoehto.
Skadar-järvelle ja ympäristöön retkeillessämme ohitimme myös Podgorican
eli Montenegron pääkaupungin.
Se on todella erikoinen: vähän kuin isolle aukealle rakennettu Variston kauppakeskittymä, mutta kaikki on paljon harvempaan rakennettu kuin Varistossa ja kaupunki on jotenkin aavemainen.
Eli ei missään nimessä kannata lähteä sinne.
Iltapäivällä hotellille kurvasi hinausauto punainen menopelimme kyydissään.
Se oli tuotu meille Dubrovnikista asti.
Iltapäivällä lähdimme tutustumaan Sveti Stefanin kylään
(ei siihen saareen, koska edelleenkään meillä ei ole pääsyä sinne).
Kylä on rakentunut vuorenrinteelle ja serpentiinitiet mutkittelevat alas hiekkarannalle.
Kivitalot ja kauniit istutukset reunustavat teitä ja siellä täällä on mukavia ravintoloita ja kahviloita.
Täällä on myös hotelleja, mutta ne lienevät ehkä enemmän aikuiseen makuun sopivia.
Syömme illallisen ravintola Dragossa, jonka terassilta on huikeat näkymät merelle, Budvaan
ja Sveti Stefanin saarelle.
Me olemme vähän kuuden jälkeen liikkeellä
ja saammekin varsin hyvän näköalapaikan ilman varausta.
Parhaat paikat kannattaa kuitenkin bookata etukäteen, kuten moni näyttää tehneen.
Myöhemmin illalla ravintola on aivan täynnä sisäpöytiä myöten.
Palvelu on erinomaista.
Ruoka maistuvaa, joten paikkaa voi lämpimästi suositella.
Illalla elämä on keskittynyt enemmän rinteen yläosiin ja kun kävelemme rannalta pimeässä ylös,
on hyvin hiljaista.
Reittimme mutkittelee asuinalueen läpi ja välillä noustaan jyrkkiä portaita ylös, joten tämä käy hyvin iltajumpasta.
Viimeiset kuvat vielä Sveti Stefanin saaresta ja Budvasta iltavalaistuksessa
ja alkaa olla aika siirtyä hotelliin yöpuulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti