Aamulla huoneemme oveen koputettiin.
Sieltä tuli 17-vuotis hääpäivämme kunniaksi mieheni yllätykseksi tilaama kukkakimppu.
Mies oli käynyt tilaamassa sen edellisenä päivänä respasta.
Slanossa on kuulemma yksi ihminen, joka sitoo kukkia, mutta hän ei ollut kylällä.
Respassa ei jääty avuttomiksi, vaan he soittivat managerille.
Manageri asuu Dubrovnikissa
ja hän lupasi itse aamulla käydä kukkakaupassa ostamassa kukat ja tuoda ne töihin tullessaan.
Päivän aikana meille oli myös ilmaantunut hotellin lahja: pullo paikallista punaviiniä.
Päivää vietettiin taas uiden ja auringosta nauttien.
Iltapäivällä hurautimme Dubrovnikiin.
Matka Slanosta kestää n. 30-40 minuuttia liikenteestä riippuen.
Tie on kapea ja mutkainen, muttei mikään pelottava vuorenjyrkänne kuitenkaan.
Maisemat ovat todella kauniita.
 |
| Dubrovnikin kaupunki siintää jo |
Olimme etukäteen tutkineet kartalta parkkipaikkoja. Ensimmäinen reitille osunut oli hankalassa paikassa eikä Googlen ohjaamaan suuntaan saanut kääntyä.
Niinpä jatkoimme parhaille paikoille, aivan vanhan kaupungin porttien viereen.
Pienellä parkkipaikalla oli vielä useita paikkoja vapaana,
liekö syynä lähes kipurajan ylittävä parkkimaksu 75 kn/tunti (=10 €/h).
Portilla väkijoukko tungeksi sisään vanhaan kaupunkiin, onneksi sisäpuolella ei kuitenkaan ollut tungosta, vaikka väkeä oli todella paljon liikkeellä.
Ostimme Dubrovnik-kortin meille aikuisille (á 250 kn).
Tämä kortti on voimassa vuorokauden ja sillä pääsee vanhan kaupungin muureille, useisiin museoihin ja muihin kohteisiin sekä siinä tulee mukana paikallisliikenteen bussilippu.
Myynnissä on myös 3 päivän ja 7 päivän kortteja.
Lipputoimistossa neuvoivat, että lapset pääsevät kyllä useimmiten ilmaiseksi museoihin (jopa vanhimmaisemme, lähes 16-vuotias), eikä heille kannata ostaa korttia.
Kaupungin muureille saattaa joutua maksamaan 50 kn maksun.
Nuorimmaisemme on kiinnostunut historiasta, joten hän odotti kovasti pääsyä museihin.
Kävimme ensin apteekkimuseossa.
Sitten kävimme Rectors Palacessa, jossa oli paljon nähtävää 1200 - 1900 luvuilta.
 |
| Vankityrmässä |
Lopuksi kävimme vielä Merenkulkumuseossa.
Museoista ei juuri saa ottaa kuvia, joten niitä ei nyt minulla ole esittää.
Vierailua suunnitellessa kannattaa huomioida, että eri museoilla on eri aukioloajat ja esimerkiksi arkeologinen museo sulkee ovensa jo klo 16.
Merenkulkumuseosta siirryimme jatkamaan muurien päälle.
Tällaiselle korkeanpaikan kammoiselle
muurin reunat olivat välillä liian matalalla ja muuri liian korkealla...
mutta muurin päältä on hienot näkymät sekä vanhaan kaupunkiin että ympäristöön.
Illallistimme meksikolais-italialaisessa Bona Fide -ravintolassa.
Ruoka oli kohtuuhintaista tai ainakaan vanhankaupungin lisä ei ollut niin selvä, mutta juomissa sellainen oli selvästi: 250 ml colapullo maksoi 35 kn eli n 5 €.
En käsitä muutenkaan, miksi täällä kuumuudessa pitää tarjoilla limuja pienistä lasipulloista, jotka eivät riitä kerta kaikkiaan mihinkään.
Illallisen jälkeen kiertelimme vielä hetken vanhan kaupungin valloittavia kujia ja yritimme löytää Game of Thrones kohtausten kuvauspaikkoja.
Tai poika niitä osasi katsoa, itse en ole vielä tuota sarjaa nähnyt.
Lähdimme ajmaan takaisin hotellille aivan upeassa auringonlaskussa.
