Aamulla herättiin ajoissa, sillä meillä olisi jonkin verran matkaa.
Söimme viimeisen kerran aamiaista Villa Perle de la Merissä
ja hyvästelimme ihanat isäntämme Wimin ja Tinyn.
Jos ikinä päädyt tänne suunnalle, kannattaa ehdottomasti varata täältä huone!
Tarkoituksemme oli ajaa n. viiden tunnin ajo Annecyyn, mutta matkalla teimme muutamia pysähdyksiä. Ensimmäinen pysähdys oli n. 1.5 h ajomatkan päässä sijaitseva Gorges du Verdon.
Se on iso kanjoni, jonka pohjalla voi esimerkiksi veneillä ja uida. Kanjonin voi kiertää myös patikoiden tai sitä voi ihailla ylhäältä käsin erittäin kapeita teitä pitkin autolla ajaen.
Koska olen korkeanpaikankammoinen, oli meidän kohteemme kanjonin pohja.
Ajoimme Sainte-Croix -järvelle (Lac de Saint-Croix), josta on helppo vuokrata veneitä.
Osoitteeksi navigaattoriin voi laittaa vaikkapa sillan Pont du Galetas, jonka lähellä sijaitsee muutama venevuokraamo.
Me olimme ajatelleet vuokrata veneemme Basic Star -vuokraamosta.
Vaikka saavuimme ajoissa paikalle oli jono jo aikamoinen.
Olemmehan täällä eurooppalaiseen loma-aikaan.
Jono kuitenkin meni kohtuullisen nopeasti ja senkin ajan lapset uiskentelivat turkoosilla järvellä.
Sesonkiaikaan kannattaa kuitenkin tulla tänne ajoissa, sillä pois lähtiessämme jono kulki jo hitaammin, kun kaikki veneet olivat käytössä.
Vuokrasimme polkuveneet, joilla lähdimme potkuttelemaan kanjoniin.
Maisemat olivat upeita, vaikka täällä näin sesonkiaikaan onkin paljon väkeä.
Periaatteessa kanjonissa ei saisi uida, mutta kiellosta ei kukaan näyttänyt välittävän.
Itse asiassa siellä näkyi erikoisiakin ryhmiä uimassa...
Niinpä mekin uskaltauduimme hyppäämään ihanan vilvoittavaan veteen.
Ainoa pikku ongelma uintikeikassa oli se, että veneeseen takaisin nouseminen oli yllättävän haastavaa -minulle. Yritin sovitella jalkoja reunalle ja vetää itseäni ylös siinä kuitenkaan onnistumatta. Onneksi mieheni ja poikani pääsivät polkuveneeseen ketterästi ja vetivät kaksissa tuumin äidin joesta. Ihan kiva, ettei tarvinnut palata venevuokraamolle uiden.
Onneksi kukaan ei videokuvannut tapahtumaa (kai?), olisi nimittäin ollut oivaa Youtube-ainesta.
Uintikeikan vilvoittava vaikutus loppui nopeasti lähes 40-asteen helteessä ja otimme vielä jätskiä ennen matkan jatkamista.
Reittimme kulki halki kauniiden ylänköjen, joita täplittivät valtavat kukkapellot. Ikävä kyllä laventeliaika oli jo ohi, sillä täällä on upeat näkymät leventelien kukkimisaikaan.
Laventeli tuoksui kuitenkin huumaavasti edelleen.
Ja tilalle olivat nousseet auringonkukat.
Reitti oli pääosin pieniä teitä ihanien kylien läpi.
Pysähdyimmekin yhteen, Oraisoniin, tarkoituksena lounastaa tässä viehättävässä kylässä.
Pieni kävely kylällä kuitenkin osoitti, ettei KIKY ole vielä saavuttanut Ranskan maaseutua; kaikki viettivät siestaa eikä ketään tuntunut kiinnostavan yhdeksän hengen porukan ruokkiminen, vaikka ravintoloitsijat olivat jopa itse paikalla.
Kun on siesta, niin on siesta. Silloin ei syödä!
Navigaattorimme osoitti, että pian reittimme siirtyisi moottoritielle, joten päätimme suorittaa Big Mac -indeksin. Sieltä ainakin saisi ruokaa (oli muuten noin Suomen hinnoissa).
Samalla Mäkkäri-pysähdyksellä kävimme myös ostoksilla Decathlonissa.
Se on urheilukauppa, johon ihastuimme Kiinassa asuessamme.
Moottoritieajo oli kuitenkin melko lyhyt, sillä pian navigaattori ohjasi meidät taas pienten kylien läpi puikkelehtiville pienemmille teille.
Näin näkee paljon kauniita maisemia!
Päätimme pysähtyä Serresin pieneen historialliseen kylään jäätelöille.
Kaikki muut hikoilivat helteessä, paitsi minä, joka olen kuin kotonani kuumassa.
Päätinkin lähteä itsekseni pienelle kävelykierrokselle jäätelöitä odotellessamme.
Kylä oli täynnä ihania pieniä kujia, portteja ja portaita.
Vanhat miehet istuskelivat kujien laidoilla
ja tervehtivät ystävällisesti kameransa kanssa kekkuloivaa ulkomaalaista.
Jäätelötauon jälkeen jatkoimme matkaa ja maisemat muuttuivat jylhiksi samalla kun siirryimme Provencestä Rhone-Alpesin maakuntaan.
Yritin kuvailla upeita maisemia minkä kerkesin liikkuvasta autosta kameran putki ulos törröttäen.
Muutama valokuvauspysädys oli tehtävä vielä ennen perille pääsyä.
Illalla saavuimme Ace-hotel Annecyyn. Itse asiassa hotelli on muutaman kilometrin päässä Annecystä kerrostaloauleella, mutta sopii hyvin autoileville seurueille.
Hotelli on pelkistetty, mutta oikein siisti. Palvelu täällä oli tavattoman hidasta ja vaikka hotelli lupaa Booking.comin sivuilla, että kaikki lapset ovat tervetulleita, ei näin kuitenkaan ole. Jouduimme ottamaan ylimääräisen huoneen 6-vuotiaan takia, koska meillä oli menossa 4-hengen huoneeseen 5 henkilöä. Onneksi hotelli ei kuitenkaan ole kallis ja onneksi heillä oli huoneita. Sattumalta kuulimme toisen asiakkaan vastaavan keskustelun, jossa 5-henkinen perhe ohjattiin jonnekin muuhun hotelliin, koska lapset eivät saaneet yöpyä vanhempiensa sängyissä eikä enää ollut huoneita vapaana. Mies yritti epätoivoisesti vedota booking.comin tekstiin, mutta hänelle ilmoitettiin, että sääntö on sääntö...
Me lähdimme vielä myöhäisillan kierrokselle Annecyn eläväiseen keskustaan.
Annecy on aivan Annecyjärven rannalla ja kaupunkikuvalle on tunnusomaista sen läpi virtaava joki, jonka yli menee kauniita pieniä kavelysiltoja.
Meillä ei ollut enää nälkä, mutta herkuttelimme kävelyn lomassa jäätelöllä.
Jäätelökioskeja, joissa on valtava valikoima eri makuja, on runsaasti.
Saimme jopa todella hyvää lakritsijäätelöä!
Puolilta öin palasimme takaisin hotellille valmiina unten maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti