Perjantai olikin sitten rantapäivä.
Santa Marian ranta ei ole kovin ruuhkainen, vaikka toki täälläkin ihmisiä on.
Aallot ovat täällä kovia ja lippujärjestelmiä tulee seurata.
Saaren terveydenhuolto on vielä lapsenkengissä, joten et halua loukata itseäsi aalloissa.
Täällä voi myös olla vaarallisia virtauksia.
Pysyttelimmekin rannan tuntumassa. Lapset lähinnä leikkivät aalloissa.
Uimiseen Kap Verde ei ainakaan näin tuulisella talvikaudella ole paras.
Aallot nostattavat mukaansa hiekkaa ja aika ajoin on kuin olisit hiekkapesussa.
Hiltonilla on omat rantapedit pienissä tuulensuojaisissa loosseissa.
Bounty-rantaravintola on auki myös näin päivällä,
jolloin tarjolla on ihan koko menu mutta myös pikkupurtavaa auringonpalvojille.
Rannalla on myös vesiurheilukeskus, josta voi vuokrata mm. leijalautailuvälineitä ja katamaraaneja.
Illallisen nautimme sivukujalla olevassa ravintola Chez Pastiksessa.
Chez Pastis on varsin suosittu ja mekin varasimme pöydän jo Suomesta käsin.
Ravintola on pikkuruinen ja sinne mahtuu kerrallaan vajaa parikymmentä vierasta.
Tämäkin ilta oli loppuunmyyty.
Illassa kattauksia on kaksi.
Tyttöjen tonnikalapastat ja meidän muiden pihvit olivat oikein hyviä.
Minun alkupala jättikatkarapuni olivat todella hyvin tehty ja maukkaita.
Tätä ravintolaa voi kyllä suositella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti