12.2.2019 illalla lähti vajaan kuuden tunnin lento Qatar Airlinesilla kohti Dohaa. Siellä meillä oli lähes kuuden tunnin välilaskupysähdys. Ja aamupäivän kääntyessä iltapäivään jatkoimme kohti Colombon kenttää.
Qatar on ihan hyvä lentoyhtiö ja lisäksi Dohassa on pidemmille välilaskuille varsin hyviä Stop-over palveluita, kuten kaupunkikierroksia ja ilmainen yö hotellissa.
Me kuitenkin vietimme suurimman osan välilaskusta loungessa nukkuen. Saavuimme Dohaan niin aikaisin, klo 6, etteivät nämä stopover palvelut olleet vielä käytössä. Kannattaa kuitenkin tsekata, mitä kaikkea välilaskulle on mahdollista saada.
Matkamme alkuosaa varten olimme varanneet New Berlin Tours:lta kolmen yön Sri Lankan kiertomatkan.
Opas-kuskimme Udi olikin meitä vastassa kentällä. Emme halunneet jäädä Colomboon vaan jatkoimme samoilla takapuolilihaksilla noin 3 h matkan Colombosta Dambullaan.
Sinänsä matka ei kilometreissä ole kovin pitkä, vain n.130 km, mutta infra on täällä vielä lapsen kengissa. Käytönnässä pääosa teistä on vain kaksikaistaisia, yksi kaista kumpaankin suuntaan. Täällä on todella paljon hitaasti kulkevia mopoja ja tuktukeja, joita pitää kapeilla teillä ohitella.
Lisäksi hiekkakuorma-autot saavat ajaa vain yöaikaan, joten näitäkin oli yöllistä kulkuamme tukkimassa lukuisa joukko.
Myöhään illalla saavuimme hotelliimme Pelwehera Village Resort Dambullaan. Koska olimme myöhästyneet meille varatulta illalliselta, oli hotelin väki varannut meille kanavoileipiä ja hedelmiä.
Hiukan epäilytti jonkin aikaa pöydällä seisseet kanaleivät, mutta nälkään soimme kuitenkin vähän.
Kyseessä ei ollut mikään luksushotelli, mutta riittävän siisti, että siellä hyvin saattoi viettää yhden yön. Aamiainen oli niukka, mutta riittävä kuitenkin, että pääsimme jatkamaan matkaa.
Udi oli meitä vastassa vanillaan sovittuna aikana. Kiertoretkemme ensimmöinen kohde oli Dambullan luolatemppeli, joka päätyi Unescon maaimanperintökohteeksi vuonna 1991.
Nivelrikon kanssa tänne ei ole asiaa, sillä Temppeli sijaitsee kukkulan päällä, jonne johtaa muhkuraiset, jyrkät portaat.
Portaiden vierestä aukeaa hieno vehreä maisema alas laaksoon.
Itse temppeli koostuu viidestä perättäisestä luolasta, joista viimeinen on uusin. Vanhemat osat, luolat 1-4 vaihtelevat kooltaan. Toinen luola on suurin ja siellä on useita Buddha-patsaita. Udi ohjasti meidät oppaan luo, joka kierrätti meidät kaikissa luolissa.
Kannattaa huomioida, että alueella liikutaan paljain varpain. Erityisesti naisten olkapäät ja polvet tulee olla peitetty. Varusteita peitto-operaatioon voi vuokrata n. 1 € hintaan / vaatekappale temppeliin vievän portin vasemmalla puolella olevasta huoneesta.
Ensimmäisessä luolassa on valtava pitkä makaava Buddha-patsas. Sen varpaat ovat epätasassa, joten se on kuollut Buddha.
Luolatemppeliltä kiipesimme alas eri reittiä, kuin ylös mennessä.
Udi halusi, että näemme vielä tämän valtavan kultaisen Buddha-patsaan.
Alhaalla kuljettajamme oli vastassa meitä ja matkamme jatkui kohti seuraavaa retkikohdetta.
"Kyläkokemus" Dambullassa.
Ennen tätä kuitenkin maistelimme keltaista kookosta. Se on kookos, mutta sen liha ei ole syömäkelpoista kuten vihreän kookoksen eli ainoastaan makean mehun voi käyttää virvoikkeena. Täällä näitä myydään joka puolella.
Meille oli varattu härkävankkuriajelu, mikä vähän huvitti meitä. Oikea perus-turisti-kokemus. Kipsuttilimme vankkureilla pienen matkan tekojärven rantaan.
Täällä Sri Lankassa on paljon tekojärviä, ollut jo vuosisatojen ajan. Niistä paikalliset ovat kalastelleet ja saaneet turvattua makean veden saannin kuivanakin kautena.
Täällä Sri Lankassa on paljon tekojärviä, ollut jo vuosisatojen ajan. Niistä paikalliset ovat kalastelleet ja saaneet turvattua makean veden saannin kuivanakin kautena.
Härän kyydistä siirryimme kiikkerän katamaraanin kyytiin. Teinille osoiteltiin hyvää paikkaa jalaksen kolosessa. Ja sinne hän menikin tyytyväisen istumaan. Pian perässä seurasi myös mela ja jutun juoni alkoi paljastua teinille. Hän päätyi melomaan paikallisoppaamme kanssa meidän muiden istuessa ja ihaillessa maisemia ja järven yllä lentäviä lintuja.
Veneellä menimme pienelle avokeittiölle, jossa meidän oli tarkoitus lounastaan.
![]() |
| Nandeni näyttää, kuinka kookosta käsitellään |
![]() |
| Mallika valmistaa herkullisia paikallisia ruokia perinteiseen tapaan |
Pääsimme kaikki osallistumaan. Koska paikalla oli meidän lisäksemme vain kaksi muuta seuruetta, jokainen todellä pääsi osallistumaan ja näkemään. Toki nykyään pääsääntöisesti ruoka valmistetaan kaasuliedellä eikä avoliedellä, mutta esimerkiksi Udin äiti kuulemma mielellään edelleen kokkaa avotulella autenttisen maun saamiseksi.
Ruoka oli todella hyvää ja maistui varmasti erityisen hyvltä sen takia, että olimme päässeet itse mukaan tekemään ruokaa. Söimme ruuan perinteiseen tapaan sormin. Seurauksena currysta keltaiseksi värjäytyneet kädet.
Iltapäiväksi oli suunniteltu ajo Dambullasta Kandyyn. Matkalla pysähdyimme yrttipuutarhaan. Sri Lankassa on oma luonnonlääketieteensä eli ns. Ayrveda. Ja yrteistähän toki löytyy parannus joka vaivaan -ihan joka vaivaan. Opas kuljetti meitä rivakasti pensaalta ja puulta toiselle ja kertoi, muten erilaisia yrttejä yhdistelemällä saadaan erilaisia hoitoja... eräs seos kuulemma tehoaa erinomaisesti minun "äärimmäisen vaarallisiin" verkkosuoniini. Ei tarvita puukkoa, sipaus vaan muutaman viikon ajan ja nämä vaaralliset pirulaiset saadaan pois. Toisilla voiteilla lähtee myös ihottuma, erityisesti nuorimmaisemme atooppinen ihottuma on vaarallinen, koska alkaa levitä kasvoihin. Ja tämä tietty voide estää tämänkin! Ehkä osaatte lukea rivien välistä, että tämä biolääketieteilijä ei oikein uskonut näihin myyntipuheisiin. Saimme vielä Ayrveda-hieronnan, joka ei periaatteessa maksanut mitään, mutta toki lahjoituksen aina voi antaa...
Lopulta meidät vietiin kauppaan, josta olisi voinut ostaa kaikkia esiteltyjä voiteita jopa stockan kemikaaliosastolle kalliiseen hintaan. Arvaatte varmaan, ettemme ostaneet näitä ihmevoiteita ja jatkoimme matkaa.
Vilkkaaseen Kandyn kaupunkiin pääsimme alkuillasta. Tarkoitus oli ehtiä vielä Kandyn kuuluisaan Tooth Relic -temppeliin.
Täällä temppelissä ollaan paljon tarkempia vaatetuksen suhteen, myös miehillä. Ja kun viisihenkinen perheemme olisi tarvinnut jo ison nipun vaatteita, joista meiltä yritettiin riistää edelliseen temppeliin nähden kolminkertainen hinta, levitimme matkalaukkumme kadulle ja ryhdimme peittelemään irstaita osiamme, kuten polvia ja olkapäitä. Opas ja autonkuljettaja arvostelivat vieressä, mikä kelpaa ja lopulta uskaltauduime temppelin portille. Siellä minä en ollutkaan tarpeeksi säädyllinen, koska olkapäitä peittävä huivi oli liian läpinäkyvä. Hiukan uudelleen asettelua ja lopulta minäkin syntinen kelpasin. Syntiseltä kyllä varmasti näytinkin mekko vedettynä vyötäisille, jotta se olisi riittävän pitkä, huivi kieputeltuna olkapäille ja tukka rasvaisena Ayrveda-hoitomme päähän kohdistuneesta hieronnasta johtuen. Ja kuumeesta, joka minulle oli nousemassa.
Oppaamme Muhammed kertoi temppelistä todella yksityiskohtaisesti. Hän tunsi maalausten tarinat ja Buddhalaisuuden eri kertomukset. Lisäksi hän opasti muitakin paikalla olijoita käyttäytymään kunnioittavasti, mm. temppelin tietyille osille ei ole soveliasta kääntää selkää. Niinpä oli todella yllätys, kun myöhemmin Udi kertoi meille vanhan herran olevan muslimi. Tietämyksensä ja omistuneisuutensa perusteella olisi voinut kuvitella hänen olevan harras buddhalainen.
Kierroksen jälkeen riisuimme vartalon verhoilut ja suuntasimme kohti hotelliamme Oak Ray Heritageen. Kyseessä on kohtuullisen uusi hotelli, josta on mukava näkymä Kandyn järvelle ja vuorenrinteellä hienosti valaistulle valkoiselle Buddha-patsaalle.
Reissumme hintaan kuuluu illallinen, joten söimme sen hotellilla. Meitä tervehtimään tullut kokki oli kovin iloinen, kun seurueemme suuntasi Sri Lankalaista ruokaa tarjoavan pitopöydän ääreen. Jatkoimme Curryilla siis illallisenkin.
Illallisen jälkeen suuntasimme huoneeseen, koska minulle oli noussut reilun 38 asteen kuume. Nappasin kasan droppia ja painuimme pehkuihin.
Näkymät seuraavana aamuna hotellimme ikkunasta.




























Ei kommentteja:
Lähetä kommentti