(Julkaistu alun perin Vieraana Shanghaissa -blogissani)
Tänään aamu valkeni vielä eilistäkin upeampana; taivaalla ei näkynyt pilvenhattaraakaan.
Lähdimme heti aamupalan jälkeen rannalle boogie boardeilemaan.
Aallot eivät olleet kovin isoja, mutta näin lasten ...ja äidin... olikin helpompaa.
Vain pienin jätti lautailut väliin ja keskittyi keräämään simpukoita ja tarkkailemaan rapuja.
Yksi uima-alueelle eksynyt meduusa sai pikakyydin laudan päällä laveammille vesille.
Rannalla oli tosi rauhallista ja vaikka hotelli on iso, ihmisiä oli vain muutamia.
Iltapäiväksi tulimme altaalle, jossa isä ja lapset innostuivat laskemaan vesiliukumäkeä oikein hurjasti.
"Go A, Go", kannusti liukumäen uimavalvoja. Ja F sai heittää aina yläfemmat ennen laskua.
Isä taas sai ohjeistusta: "Go like Superman" ja niin sitä mentiin.
Rasa Ria on ihanteellinen hotelli lasten kanssa, joka asiassa heidät huomioidaan.
Henkilökunta on erittäin ystävällistä ja vaihtaa aina muutaman sanan lasten kanssa.
Myös yleisesti hotellivieraat otetaan hyvin huomioon: altaalla kiertelee jatkuvasti henkilökuntaa tarjoilemassa jäävettä, jäädytettyjä viinirypäleitä (ihania helteessä!!), jäätelöä tai viilennettyjä pyyhkeitä asiakkaille maksutta. Aurinkorasvaa ja hyttyskarkotettakin on tarjolla.
Vasta hiukan ennen auringonlaskua kömmimme huoneeseen vaatteiden vaihdolle.
Illallisella kävimme hotellin buffet-ravintolassa.
Illallisen jälkeen olikin vuorossa uusi vaatteiden vaihto, sillä olimme menossa
"Nocturnal Animal Watch" -vierailulle luonnonsuojelualueelle.
Piilotimme paljaan ihon hyttysiltä ja se mitä jäi näkyviin, kuorrutettiin hyttyskarkotteella.
Asettauduimme tarkkailumökin sisään. Mökin pienestä luukusta tiirailimme viidakkoa taskulampun valossa. Henkilökunta oli laittanut mökin viereen hedelmiä eläinten houkuttelemiseksi. Ja paikalle vaelsikin kolmenlaisia peuroja. Näimme myös sammakoita ja lepakoita sekä yhdet kiiluvat silmät, jotka eivät uskaltautuneet lähemmäksi. Jos onni olisi ollut myöden, olisimme voineet nähdä hunajakarhun ja leopardikissan. Nyt saimme tyytyä peuroihin ja kiiluviin silmiin.
Vaikka emme niin kovasti eläimiä nähneet, olivat viidakon yöäänet jännittävää kuunneltavaa.
Ehkä onnistumme vielä näkemään leopardikissan, sillä oppaamme kutsui meidän retkelle uudestaan.
Nyt tältä illalta on retket retkeilty ja on aika käydä nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti