(Julkaistu alun perin Vieraana Shanghaissa -blogissani)
Olemme ajatelleet, että emme oikein kehtaa väittää asuneemme Kiinassa ilman, että olisimme käyneet turistimatkalla Pekingissä. Koska lapsilla oli koulusta viime perjantai vapaata, meillä oli hyvä mahdollisuus toteuttaa pidennetty turistiviikonloppu Pekingissä. Päätimme lähteä matkaan junalla.
Torstai-iltana hyppäsimme Shanghain rautatieasemalta
(matkaan lähtevän kannattaa huomioida, että Shanghaissa on kolme juna-asemaa!!)
Pekingin yöjunaan kassit täynnä eväitä.
Juna ei ollut vielä edes lähtenyt, kun aloimme aukoa Ayin ja minun yhteistyössä valmistamia eväitä. Evääthän ovat retkien kohokohtia!
Yöjunan hytti ei ole suuren suuri, mutta kyllä se hyvin majoitti viisihenkisen matkalaisjoukkomme.
Olimme varanneet China Guidelta ystävien suosituksen perusteella "koko paketin" junamatkoja lukuun ottamatta. Niinpä meitä oli Pekingin aurinkoisella juna-asemalla vastassa sekä auto turvaistuimineen ja kuskeineen että erinomaisesti englantia taitava opas. Olimme odottaneet, että oppaana olisi nuori, oppaan työllä lisätienestejä ansaitseva opiskelija. Kuinka väärässä olimmekaan: oppaamme oli noin viisissäkymmenissä oleva, erittäin sivistynyt ja uskomattoman tietomäärän omaava Eric, joka osasi vastata Kiinan historiaa koskeviin kysymyksiimme kuin vettä vain.
Ensimmäinen kohteemme oli Taivaallisen rauhan aukio, joka oli heräilemässä kirkkaaseen aamuun.
Aukiolta suuntasimme Kiellettyyn kaupunkiin.
Eric kertoi meille tarinoita eri Keisareista ja lapsetkin kuuntelivat kiinnostuneina.
Näistä kattojen hahmoistakin Eric osasi kertoa tarinan.
Vesieläimet suojelevat rakennuksia tulipalolta. Vesieläinten edessä on kuitenkin onnen kana,
sillä kana auttoi legendan mukaan kukistetun keisarin pakomatkalla vuolasti virtaavan joen yli.
Tätä kiviveistosta kuljetettiin tuhansien miesten avulla jäätä pitkin halki Pekingin,
jotta se saatiin tuotua Kiellettyyn kaupunkiin keisarin iloksi.
Ilman opastusta Kielletty kaupunki olisi ollut vain läpikävely. Henkilökohtaisen oppaan kanssa kaikesta saa valtavan paljon irti. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, voi toki vuokrata audio-opastuksen useilla eri kielillä -jopa suomeksi.
Kielletystä kaupungista suuntasimme Nanluogu Xiang -hutongalueelle.
Nykyään sanalla Hutong tarkoitetaan näitä vanhoja, kapeita kujia.
Täällä voisi tinkiä itselleen kaikenlaista tai istahtaa syömään johonkin pieneen kuppilaan. Meillä ei kuitenkaan sattuneesta syystä ollut tälle matkalle ostostarpeita, joten nautimme vain tunnelmasta.
Hutong-alueen laidalla on rumputorni,
josta aikoinaan kaikuva rumpujen päristys kertoi alueen kauppiaille
kaupantekoajan alkamisesta ja loppumisesta.
Kiipesimme torniin jyrkkiä portaita pitkin.
Ja ylhäältä olikin upeat maisemat Hutongalueen ylle.
Satuimme paikalle juuri sopivaan aikaan,
sillä pääsimme näkemään muutaman kerran päivässä esitettävän rumpuesityksen.
Esityksen jälkeen kapusimme takaisin alas tornista. Juuri tämän kuvan ottamisen jälkeen A kompastui portaissa ja lähti liusumaan portaiden vieressä olevaa luiskaa pitkin alas. Huusin ensin suomeksi, että ota kiinni. Tarkoitin sekä J:tä että A:ta itseään. Sitten huusin oppaallemme "Help!" ja kun tajusin, ettei hänkään saa A:sta otetta, huusin kiinalaiselle pariskunnalle "Bang ta". Kiinalainen pariskunta kuuli huutoni ja sai otteen A:sta ja tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä. Joskin isolla sellaisella! Jälkeen päin ihmettelin, miten ehdinkin huudella kaikilla kielillä apua tuona lyhyenä ja pelottavana hetkenä...
Tornilta saimme riksakyydin lounaalle.
Lounas syötiin Hutongissa asuvan perheen luona.
Hutongilta lähdimme kohti hotelliamme Penta Hotelia
tarkoituksena viedä tavarat hotellille ja pitää tunnin lepohetki.
Matkalla ajoimme konsulaattialueen läpi ja bongasimme myös Suomen konsulaatin.
Hotellipysähdyksen jälkeen kävimme Silk Streetillä eli Pekingin Feikkareilla,
joilla kävimme lähinnä vertailemassa hintoja ja tunnelmaa Shanghain vastaavaan.
Ensimmäisen päivän viimeinen ohjelmanumero oli Akrobaatti show.
Show oli hieno, mutta ei ehkä ihan yhtä hieno kuin Shanghain Era.
Näkemisen arvoinen kuitenkin.
Ennen hotellilla nautittua myöhäisillallista A halusi vielä ostaa tältä taitavalta käsityöläiseltä pullon, joka oli koristeltu maalamalla pullon sisään.
A:n pulloon kirjoitettiin vielä A:n kiinalainen nimi merkeillä.
Palasimme hotelille syömään iltapalan,
minkä jälkeen koko katras oli kyllä harvinaisen valmis untenmaille.
Etenkin, kun seuraavana aamuna oli tiedossa aikainen herätys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti