sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kiina, Xi'an - Hainan 2014: Xi'anin kaupunkikierros

(Julkaistu alun perin Vieraana Shanghaissa -blogissani)
Lauantaina olimme sopineet Peterin kanssa treffit aulaan puoli kymmeneksi, joten saimme aivan rauhassa heräillä ja syödä aamiaista. Hyvä niin, sillä edellisen päivän kävely ja minua vaivannut flunssa tuntuivat edelleen askelta raskauttavina koivissa.


Aamu on paras aika vierailla Xi'anin kaupungin muurilla - varsinkin keväisenä tai oikeastaan suomalaisittain kesäisenä, aurinkoisena aamuna. Xi'anissa on hiilenpolton takia isoja saasteongelmia, mutta tänään näkyi sinertävää taivastakin.


Muuri on erittäin hyvin säilynyt ja se on edelleen tärkeä osa kaupunkielämää. Nykyään siellä ei tokikaan puolusteta kaupunki nuolin ja kanuunoin, mutta sen harjalla pyöräillään, juostaan maratoonia ja vietetään päivää. Muurin juurella on puisto kaupunkilaisia varten ja ympäristöä kohennetaan monin tavoin.


Muuri on yllättävän leveä, monin verroin Kiinanmuuria leveämpi. Tasasin välein on torneja, taisteluaukkoja ja vesiaukkoja. Muurin laelta voi tähystellä kaupunkia, joka Shanghaihin verrattuna on melko matala. Xi'anissa on monia historiallisia rakennuksia ja toisaalta uusiakin taloja rakennetaan perinteisen näköisiksi.


Myös Xi'anissa näkee runsaasti morsiamia kuvauksellisilla paikoilla. 
Alla menossa kenkien vaihto ennen kuvausta. Sulhasesta ei näkynyt jälkeäkään - ainakaan vielä.


Xi'anin katukuva on kiinalaisempi 
ja länsimaalaisten määrä on selvästi esimerkiksi Shanghaita pienempi.
Niinpä varsinkin pienin sai tuon tuostakin ryhtyä valokuvausmalliksi.
Onneksi hän on siihen tottunut ja sitä paitsi tykkää poseerata kameralle.


Muurin historian aikana sitä on jouduttu tietysti korjailemaan. Jossain vaiheessa paikalliset asukkaat varastelivat muurin hyvälaatuisia tiiliä omiin rakennustarpeisiinsa. Lopulta heitä pyydettiin palauttamaan tiilet, koska ymmärrettiin, että muurilla on suuri historiallinen arvo. Osa tiilistä palautuikin. Koloja ja murtumia on kuitenkin jouduttu paikkailemaan myöhemmin tehdyillä tiilillä, joiden pintaan on painettu tekopaikka ja vuosiluku.


Aurinkoisen muurikävelyn jälkeen lähdimme vierailemaan Tang dynastian aikana rakennettuun 
Small Wild Goose Pagodaan ja sitä ympäröivään puistoon.


Ennen tutustumista itse pagodaan meille oli järjestetty henkilökohtainen Taiji-opettaja.
Opettaja näytti meille ensin muutaman, omien sanojensa mukaan helpon liikesarjan.
Ja näyttihän se helpolta!

 


Pienin ei jaksanut odottaa vuoroaan näytöksen loppuun vaan alkoi tehdä liikkeitä opettajan perässä.


Melko taitavasti vajaa kolmevuotiaskin näytti tehtävästä selviytyvän. 
Se ei siis voi olla vaikeaa!


Ei kun harjoittelemaan itsekin!
Täytyy kyllä sanoa, että joku johto minulla oli rikki, 
sillä jalat ja kädet eivät tahtoneet liikkua yhtäaikaa ja sulavasti. 
Miten voi olla vaikeaa toistaa hitaita liikkeitä?!

Keräsimme heti ympärillemme joukon paikallisia, jotka halusivat ikuistaa hassut laowait, 
jotka yrittivät epätoivoisesti pysyä mestarin tahdissa. Liityipä muutama paikallinen mukaan tanssiin.


Kun kädet, jalat ja aivot olivat tarpeeksi solmussa, kiitimme opettajaamme ja jatkoimme matkaa itse pagodalle. Se on rakennettu 700-luvulla ja Big Wild Goose Pagodan ohella Xi'anin tärkeä Pagoda.


Pagodan puutarhassa oli runsaasti eri tavoin päivää viettäviä ihmisiä.
Nuoret taideopiskelijat ikuistivat maisemia vesivärein.




Puutarhassa soivat kiinalaiset sävelmät.
Oppaamme tiesi kertoa, että nuoret eivät ole enää innostuneet harjoittamaan perinteistä kiinalaista musiikkia, joten sen taitajat ovat vähenemässä kovaa vauhtia. Valtio on huolestunut tästä ja lupaakin uusille nuorille muusikoille taloudellista tukea.



Pagodan jälkeen vuorossa oli lounas, joka oli vain keskinkertainen.
Lapsille tuotiin ranskalaisia.


Shanghaissa saa aina Coca Colaa, mutta Xi'anissa tuntuu Pepsi olevan kova sana. 
Täällä on nyt jo useamman kerran joutunut juomaan hiilihapotonta, lämmintä automaatticolaa. Tällaiselle CocaCola-holistille tämä on ollut ehdoton miinus ;)




Lounaalta lähdimme muslimikortteleille.


Ostoksia meillä ei ollut tarkoitus tehdä, sillä kaiken saa Shanghaistakin. 
Tunnelmaa oli kuitenkin  kiva!




Yhtäkkiä oppaamme johdatti meidät vilkkaalta, meluisalta ostoskadulta pienelle hiljaiselle sivukujalle, jonka takaa ilmestyi feikkimarkkinoita muistuttavia kojuja.



Sieltä löytyi myös Moskeija, joka on alunperin rakennettu 742 ja on siten Kiinan vanhin moskeija. Tosin sitä on sittemmin Ming- ja Qing-dynastioiden aikana uudelleen rakennettu. Ja nytkin siellä olivat korjaustyöt käynnissä. Se on edelleen toiminnassa oleva moskeija.


Moskeija puutarhoineen muistuttaa itse asiassa hyvin paljon temppeleitä.
Minareettikin on hyvin samantapainen kuin pagoda.





Rukoussali on rakennettu puusta, mikä huomioon ottaen se on säilynyt valtavan hyvin.
Salin sisään ei vääräuskoisella ole asiaa.




Moskeijan puutarhassa oli paljon kukkivia puita ja puutarhurit ahersivat keväthommissa.





Moskeijan jälkeen vierailimme vielä rumputornissa, joka on vain lyhyen kävelyn päässä suurelta moskeijalta. Rumputornissa on tietyin väliajoin rumpuesityksiä, joista yksi sattui vierailuaikaamme.


Rumputornin parvekkeelta näkyy hyvin Xi'anin ylle.



Vielä pieni kävely Xi'anin kaduilla ja sitten siirryimme hotellille lepuuttamaan koipia ja illallistamaan. 
Tänä aamuna olikin sitten lähtö seuraavaan kohteeseemme.
Siitä lisää myöhemmin.


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kiina, Xi'an - Hainan 2014: Xi'anin terrakottasotilaita

(Julkaistu alun perin Vieraana Shanghaissa -blogissani)
Olen ollut kovin kiireinen ja blogi jää kerta toisensa jälkeen kakkoseksi nukkumatille. Ensin vietimme viikkoa vanhempiemme kanssa, sitten oli parit synttärit, kauniita ulkoiluilmoja ja ties vaikka mitä. Keskiviikkona lapsilla oli viimeinen koulupäivä ennen kevätlomaa.



Pohdimme kovasti kevätloman matkakohdetta. Lopulta päädyimme yhdistelmämatkaan, jonka ensimmäinen osa on Xi'an. Eihän voi sanoa asuneensa Kiinassa, jos ei ole käynyt Pekingissä ja Xi'anissa! Nyt oli siis jälkimmäisen vuoro.

Lensimme aamulennolla perjantaina [Shanghaista] Xi'aniin: Kentällä meitä odotti hyväksi havaitun matkatoimiston The China Guiden opas Peter. Halusimme taas oman oppaan, jonka johdolla kohteista saa niin paljon enemmän irti ilman, että kuitenkaan tarvitsee tallustaa ryhmän mukana.



Jokseenkin syömäkelvottoman lentokonesapuskan jälkeen 
heti reissumme aluksi syöty lounas maistui erityisen hyvältä. 
Lounaan jälkeen lähdimme katsastamaan terrakotta-armeijan -Xi'anin must-vierailukohteen.

Soturisairaalassa kootaan pirstaleista ehjiä sotureita.


Täytyy sanoa, että näky on melkoisen vaikuttava! 
Näitä Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangin hautaa yli kaksituhatta vuotta vartioineita sotureita on lähes 8000. 
Vain osa armeijasta on kaivettu esiin,
 sillä ilma on tuhonnut armeijan värityksen ja niitä halutaan suojella.



Aikaisemmin haudoissa oli ollut ihmisuhreja, mutta Kiinan väestö oli pienentynyt sotien takia uhkaavasti eikä ihmisiä haluttu uhrata hautaan. Siksi rakennettiin luonnollisen kokoisia soturihahmoja toimittamaan vartijoiden virkaa. No, muutama jalkavaimo ja palvelija päätettiin kuitenkin sentään uhrata.


Haudan löysi 1974 maanviljelijä Yang kaivaessaan kuivuuden kiusaamana kaivoa. 
Sittemmin mies on noussut paikalliseksi kuuluisuudeksi.
Uskomattomia yksityiskohtia on säilynyt yli 2000 vuotta!
Jokainen terrakottasotilas on yksilö; kahta samanlaista ei ole.


Terrakottasotilaiden jälkeen hyppäsimme auton kyytiin ja jatkoimme matkaa Banpo-museoon.
Matkalla saimme todeta, että liikenne täällä on vielä astetta Shanghaita vekkulimpaa...

6000 vuotta vanhan Banpo-kylän jäänteet

Banpo-museo on n. 6000 vuotta vanhan neoliittikauden kylän raunioiden yhteyteen perustettu museo. Ja ainakin näin perjantai-iltapäivällä paikka oli aivan hiljainen. 
Täällä kannattaa ehdottomasti olla oma opas, jotta museosta saa kunnolla irti. 
Peter-oppaamme tiesi valtavasti ja kertoi jännittäviä tarinoita.


Isommista lapsista erityisen jänniä olivat vanhat haudat, joissa luut olivat vielä tallella. 
Haudat osoittavat, että jo tuolloin uskottiin tuonpuoleiseen elämään: 
vainajille oli pakattu hautoihin mukaan monenlaista tarvekalua, kuten ruukkuja.


Haudattujen päät osoittivat aina samaan ilmansuuntaan ja kasvot kohti taivasta...


 ...paitsi tämän yhden epäonnisen (ks yllä), joka rötkötti viimeisellä leposijallaan vatsallaan ilman tuonpuoleisessa mahdollisesti tarvittavia välineitä. Oletetaan, että hänen sielunsa toivottiin lopettavan kiertokulkunsa esimerkiksi jonkin sairauden tai ikävän käytöksen takia.



Jotkut pääsivät viimeiselle matkalleen kaverin kanssa. Yllä olevassa kuvassa makoilevat noin 6000 vuotta vanhat siskokset.

Osa vainajista haudattiin kahdesti. Lihalla ei uskottu olevan merkitystä, mutta luissa asui "sielu". Niinpä muualle kuolleet saatettiin myöhemmin haudata uudestaan sopivalle paikalle. Tällöin kerättiin luut vanhasta haudasta ja haudattiin ne uudelleen.


Uudelleen haudattu vainaja.

Vainajista siirryimme hiukan iloisempiin tunnelmiin. Piipahdimme pikaisesti hotellillamme (Golden Flower by Shangri-La) vaihtamassa vaatteet ja lähdimme katsomaan Tang dynastian tanssiesitystä.



Ennen tanssiesitystä söimme dumpling illallisen. Valtava määrä erilaisia dumplingeja!


Osa dumplingeista oli tehty esimerkiksi eläimen tai kukan muotoon. Possua sisältävillä dumplingeilla oli silmät, kärsät ja pikkuruinen saparokin (ks. kuva yllä). Ankkadumplingit muistuttivat ankkaa.


Kun mahat oli ahdettu täyteen taikinapalluroita alkoi tanssiesitys.


Esitys oli korkeatasoinen. Upeita pukuja ja tansseja, hienoa ja hassuakin musiikkia.


Esitys loppui puolikymmenen aikaan, joten voitte uskoa, että koko joukkomme oli valmista kauraa pitkän päivän jäljiltä. Automatkalla saimme vielä ihastella kaupungin muurin valoja. 
Seuraavana päivänä pääsisimme tutustumaan siihen lähemmin.